~Purrnau~

Vähän kiva hei, tervetuloa uudet lukijat <3! Jännää että vaikka oon näin tyhmä ja en oo kerenny kirjoittelemaan ja usbi portit on rikki niin te vaan jaksatte seurailla.

Me saadaan kämpän avaimet Texasin kanssa jo tänä lauantaina, näin btw, vähän chuul. Sit työvuoron jälkeen raivolla imuroimaan ja moppailee + ikkunat pesemään, kun on vielä näin leudot säätkin. Ja mulla on uus puhelin, varautukaa... Samsungin Galaxy eli ensimmäinen galaxy lajiaan, arvatkaa miksi? Rikoin pari viikkoo sitten sen mun vielä vanhemman Samsung Tocco Liten, akku meni siis ihan rikkipoikki, joten vaihdoin väliaikaisesti mun VIELÄ vanhempaan samsung mikähänlienee vuosimallia 2005-2007 (?). Ja ensinnäkään en osannut käyttää sitä, olin tottunut kosketusnäyttöön ja sit palatakseni siihen näyttöön, se oli ihan törkeen pieni.. Miten ihmeessä oon joskus sillä pärjännyt. No anycase, sain isältä tänään sen vanhan samsung galaxyn  koska se sain sen jonkun uuden Nokia Lumian mistä en ymmärrä mitään. Kuitenkin, sain nyt ton ja oon leikkiny sillä minkä kerinny. Oliskohan mulla mitään jännää teille vielä. Ehkä mä keksin jotain järkevää myöhemmin..

Mutta joka tappauksessa, tervetuloa kaikille tyypeille, ja hyvää yötä!

Love, Lucy

Pikku bloggaajien haaste

This little award is all about discovering new blogs and helping those with less than 200 followers to get rocignized. 
1.Each person tagged must post 11 things about themselves.
2.They must also answer the 11 questions the 'tagger' has set for them.
3.They must create 11 more questions to ask bloggers they have decided to tag.
4.They must then choose 11 bloggers with less than 200 followers and tag them in their post.
5.These lucky bloggers must be told.
6.There's no tag backs.

 11 asiaa minusta
1. Olen todella TODELLA tempperamenttinen.
2. Stressaan pienistä asioista paljon ja suurista liikaa.
3. Rakastan hiuksiani mutta minulla ei ole aikaa niiden laittamiseen joten ne näyttävät kaameilta.
4. Toivoisin että voisin tehdä työtä musiikin saralla.
5. Rakastan fetajuustoa ja se on yksi suurimmista paheistani. Syön sitä joka viikonloppuisin.
6. Muutan joulukuussa poikaystäväni kanssa yhteen, olemme seurustelleet silloin 6 kuukautta.
7. Minun pitäisi antaa itselleni lupa itkeä välillä.
8. Minulle tulee todella hyvä fiilis kun joku hymyilee minulle takaisin.
9. Vihaan joulua.
10. Tällähetkellä mukavinta mitä tiedän on lauantai-illat+punaviini, texasin kanssa tietenkin. 
11. Pidän pukeutua, mutta olen todennut että nätti naamani pelastaa melkein joka päiväiset pukeutumis mokani.


Kysymykset minulle:
1. Julkisuuden henkilö joka inspiroi sinua? Millä tavalla?
- Kurt Coban, ähäh klisee eh? No okei, muistan vain Kurtin mun ihan ensimmäisenä idolina (Jos paavo Lipposta ei lasketa, se oli joku ihmeellinen lapsen päähänpisto älkää kysykö..) Mut kuitenkin, Kurt oli Nirvanan laulaja/kitaristi, Nirvana oli khuul, Kurt oli ollut nuoren ikäpolven äänitorvi, tuonut ahdistuksen ja tabut kaikkien silmille ja siihen aikaan minun mielestä se oli niin anarkistista repiä farkut ja kyniä hiukset lyhyiksi + toki kuunnella sitä grungea suoraan seattlesta. Ja se oli lähtöpiste mun halulle tietää kaikki musiikista, koska kaivoin KAIKEN Nirvanasta sekä Kurtista mitä löysin. Mutta Kurt siis inspiroi minua ulkoisesti kuin sisäisesti, etten varmasti tulisi kuulumaan samaan muottiin kenenkään kanssa.
2. Lempimateriaali?
- Minun lempimateriaali tällähetkellä on, tekoturkis. Koska olen oppinut työstämään sitä oikein, se käy minulta hyvinkin helposti ja olen hurahtanut turkisliiveihin ihan totaalisesti. 
3. Unelma/Toive tulevaisuudelta?
- Toivoisin että minulla olisi opinnot suoritettuina ja olisin valmistunut. Että minulla olisi työpaikka, ehkä kaksikin ja oma fretti Texasin kanssa. 
4. Onko sinulla tiettyjä kauppoja, joissa et halua tehdä ostoksia? (vaatekauppoja?)
- ON! Gina Tricotiin en mielellään mene, ei ole minun paikka, mutta myönnettäköön aina kun siellä visiteeraan (n. kerran vuoteen) sieltä jotain tarttuu mukaan. Mutta jotenkin tuntuu etten kuulu sinne.. Samoin kaikki Modat etc. mua katsotaan vaan pahasti kun on tällainen sonninrengaskin nenässä :(
5. Lempiesine? Miksi?
- Lasketaanko vaatteet ja asusteetkin? Jos lasketaan lempi esine/vaate on mun tän hetkinen pipo. Se on iso ja just mun tyylinen, peittää juurikasvun kivasti, plus se on texasin entinen niin kelpaa. Jos ei saa olla vaatteita niin sitten on sellanen pieni rautalangasta ja kankaanpalasista tehty Voodoonukke. Eräs entinen luokkalainen teki sen minulle pari vuotta takaperin ja se on jotenkin rakas esine joka saa minut hyvälle tuulelle aina kun sitä hypistelee.
6. Jos saisit kokeilla mitä tahansa tyylin/ulkonäön muutosta, ja tarvittaessa voisit perua sen, mitä tekisit?
- Kokeilisin ihan huvikseen jotain oikein rajua mun tukalla, vetäsin sen lykyeks tai ihan kokonaan kaljuks ja rilluttelisin sit niin vähän aikaa kunnes haluisin mun hamput takasin.
7. Mistä luonteenpiirteestäsi pidät eniten?
- Tempperamenttisuudestani, se on mun parhain ja ehkä huonoin luonteenpiirre.En halua nataa periks vaikka miten tuntuis siltä, mutta olen myös todella kova vänkäämään vastaan. Enkä luovu kannastani oli se sitten väärä taikka oikea. Tempperamenttisuus myös johtaa siihen että provosoidun erittäin helposti ja tulistuneena olen oikea raivopesä. Minun täytyy saada viimeinen sana. Valitettavasti. 
8. Entä mistä vähiten?
- Ehkä toi provosoituminen, tosin että mun lyhyt pinna ja "minä itse asenne" on aika kohtalokas yhdistelmä. Minä en pidä että minua ohjataan omissa asioissani ja sitten aika helposti räjähdän kun niin joku sattuu tekemään.
9. Jos pitäisi valita, mitä tyyligenreä haluaisit mieluiten edustaa?
- Just sitä itteesä. Kaikkia genrejä yhtäaikaa vaikka. En halua että kategorisoituisin mihinkään, kuten nyt olen yhtä sekasortoa. Vaikka mulla on menossa joku duumishippi kausi i guess..
10. 5 Tärkeitä asiaa elämässäsi, järjestyksessä
 1. Texas
 2. Koulu ja valmistuminen.
 3. Koeaika extraajana oleminen Kuopion Cybershopissa
 4. Perhe ja Dintte hauveli
 5. Että yritän edes rentoutua tässä kaiken keskellä...
11. Kerro itsestäsi joku fakta, jota kukaan ei sinusta uskoisi?
- Emmä nyt tiedä, olenhan sentään aika avoin ihminen. Jos joku haluaa kysyä jotain mitä haluais tietää niin kommenttiboxiin vastaan mielelläni, ja että tähän ei tulis pelkkää jaarittelua niin olen älyttömän koukussa facebookin minipeleihin kuten Bubble witch sagaan ja candy crushiin.

Omat kysymykset seuraaville:
1. Kerro johonkin esineeseen, biisiin yms. liittyvä muisto joka tulee mieleen?
2. Onko pukeutuminen sinulle kuinka tärkeää?
3. Jos pääsisit opiskelemaan mitä tahansa ammattia, minkä perään lähtisit?
4. Oliko sinulla viime vuonna uuden vuoden lupausta ja toteutitko sen?
5. Mitä mieltä olet Joulusta?
6. Mikä inspiroi sinua?
7. Mikä on unelma lomakohteesi ja miksi?
8. Oletko miettinyt "tulevaa" "maailmanloppua"?
9. Mikä on lempi vuodenaikasi ja miksi?
10. Elämäsi tämän hetken parhain asia?
11. Yritä kirjoittaa kiva runo^^


Siirrän haasteen seuraaville:
Tessa
Emibize
Janika

Kajaani, palautatko Texasin Kuopioon?

Hei kaikki ihmiset.
Mulla olis olevinaan loma, ja kai mä lomailen mut vähän kuivasti kun Texas on Kajaanin pantterina.
Saatiin muuten kämppä, muutetaan joulukuussa LM-residenssiin. Vuokrasopparit mennään kirjottaa jo ens viikolla, olen aika innoissani. Kun muutetaan, niin Texasilla on enää sotilaselämää joku kuukaus jäljellä, sit se voikin ruveta jo nollia puhaltelemaan.
 Meillä olis kiva, isohko kaksio oottamassa, Eikä mitään keittiökomeroo vaan ihan oikee KEITTIÖ. Siistiä, sit on parveke ja ehkä saatas se meidän tuleva frettikin puhuttua mukaan. Ja arvatkaa mitä. Kun muutan niin ajattelin hyvästellä tämän tietokoneen, which means, hei uudet USB-portit! Ja se taas tarkoittaa että hei taas blogeilu, pidän susta entistä enemmän.

Vähän mä vietin lomaa viime viikonlopun, ja eilen. Texas oli nimittäin pidemmällä lomalla, ihan hyvä vaan kun se on tän viikonlopun ja ens lauantain "gineksessä"(inttikieli on niin kivaa), eli siis se on kiinni.

Okei perjantaina oli tosi tosi heikko happi. Olin torstaina kaverini tupari/läksiäisissä (se ei ollu pitäny tupareita ja sit se oli jo muuttamassa pois niin se piti molemmat yhtäaikaa), ja olin sit boolimestarina... No mun booli oli aika viinavoittosta ja 3 erän jälkeen booli olikin jo pelkkää mehua ja viinaa. Hyh, yö ja seuraava päivä meni laatottaessa. Joten sit oltiin vaan Miken kanssa koiravahtina meillä, katottiin leffaa ja nukuttiin.
 Lauantaina sit oli vähän sellanen löllöilypäivä kans, veli ja sen kaveri käväs meillä, TÄHÄN VÄLIIN, pitääkö mun sanoo että mun veljen kaveri, koska se oli aikasemmin vaan mun veljen kaveri, vai voinko mä sanoo sitä mun kaveriks, kun me ollaan kavereita? No anyway, vähän otettiin viiniä ja kaljaa ja sit taas ruvettiin nukkuu. 4 aikaan aamuyöstä heräsin kun koira tsippaili jossain ja sen kynnet oli ilmeisesti kasvaneet kun kuulin ne niin selkeästi laminaattia vasten. Valvoin kaks tuntia, jonka jälkeen tönin Texasin hereille ja lähdimme lenkittämään koiraa, joo-o lähettiin ihan oikeeseen aikaan kello 6 viemään Dinttee pihalle.
Sit sunnuntai oli kans, ylläri pylläri löllöilyä, juotiin pikku pullo kuoharia ja käytiin saunassa, eikö ole jännittävää?
Maanantaina sit kävin ottamassa pari lintua lisää ja vähän vahingossa väriä kaupan päälle, ei siis ollut suunniteltu juttu, mut ajatus lensi ja sit kävi sillein. Maanantai ilta, Texas lähti Kajaanin bussiin. What on earth do I do during 14 miserable, lonely days? God, tänään olen koko päivän ottanut vaatteistani kuvia, sitten käsitellyt jotkut, kirjoittanut wordiin kaikista koon,kuvauksen,kunnon ja hinnan millä myyn ja tunkenut fb-kirppareille.
Huomenna ompelen itselleni valkoisen essun Halloweenasuuni, saatampas tehdä postauksen niistä pippaloista.

Ei mulla mitään jännittävää ole sit enää nyt. Maailman huonoin kuva mun linnuista, mutta saatte käsityksen.
Palataan taas, Love, Lucy.

Tyylini sekasorto ja kaaos

Mulla on tainnu aina olla vähän oma tyyli hukassa. Oon vaihdellu näitä pukeutumisen "genrejä" pienestä pitäen ja nyt jotenkin sekoitan kaiken keskenään, mutta siltikään en ole minkään näköisessä harmoniassa vaate- ja tyylipääni kanssa. No siis, enhän ole mikään hyvä pukeutuja enkä todellakaan mikään hius-meikkiexpertti, mutta se kai sitten on se minun look, sekasorto ja kaaos.
Ps. Mulla on joku pipokausi menossa.

~Terveisin käärme~

 ~Texas~

 ~Janika~

(c) Janika Setälä
(One of them (c) Texas)

USB-portit, ikuinen rakkaus

(c) Ari Laitinen

Hei ihmiset.

Olen taas ollut hiljaa, mutta nyt olen viimein ymmärtänyt minun ja bloggaamisen erimielisyydet ja rakastavaisten riidat!

Suurin lähde yhteisiin ongelmiimme on tietokoneeni. Eli mulla on USB-portit rikki ja kuvien siirtäminen on vaikeaa, ei mahdotonta, mutta pirun pirun vaikeaa.. Jos siis haluan siirtää kuvia, se täytyy tapahtua sillä punaisella sekunnilla kun kone aukeaa. Joskus kone saattaa bugata kesken kuvien siirron "laitetta ei tunnisteta" tai jotain samankaltaista valittaen. Saman se tekee jos yrität tökätä kameran kiini kun tietokone on ollut päällä esim. 30min. Silloin pitää sammuttaa tietokone, ryöttimäisintä tässä vain on se, että koneen pitää antaa olla kiinni PIIIIITKÄÄN ennenkuin avaan sen uudelleen, jos siis haluan siirtää tiedostoja laitteesta laitteeseen.. So shitty..
Ja tämä siis on suurin syistä miksi blogeilu on vähän jäänyt.. Mutta minä vieläkin yritän kovasti ja toivoisin että nyt saisin tämän romun korjattua ja asiat taas
luistamaan!

Vasen pohje

Oikea kyynärvarsi

Mutta etten ihan jeesustelisi nyt niin hmm, koulussa kurssit etenevät hyvin ja näyttää vieläkin siltä että valmistun keväällä! Minulla on ollut muutamia mallinhommia tässä ja olen ihan tyytyväinen että minun "ihan sama"-ajatus malleilusta nyt sit kuitenkin potkii. Ja olen koukuttunut tatuointeihin, ensimmäinen siunautui elokuussa, toinen tuli syyskuussa ja nyt 2vk päästä mulla on taas aika kun käden lintua jatketaan kahdella lisää :) Ja Heidi Taskinen on minulle nuo kuvat ihoon raaputtanut ja myös raaputtaa seuraavatkin!

(c) Ari Laitinen

No eipä tän enempiä nyt, yritän ton usbi probleemin korjailla tässä tai siirrellä kuvia sit koulussa..

Ja oli superkivaa et mulle alitettiin tän hiljaiselonkin jälkeen mukavia kommentteja, tulee niin hyvä mieli! :)

Mut palataanhan astialle. Love, Lucy

50-luvun kotirouva päivää

Long time no see, anteeksi ja kiireen keskeltä tervehdys.

No viimeaikojen kuulumisia, sain ajokortin, koulut alkoi, teen ylläri pylläri korsetteja, olen ostellut kenkiä taas, mutta haluaisin nostaa erään löydön minkä tänään tein nyt aiheeksi.

Eli kävin kirppiksellä, ja minun syliini käveli aivan I-H-A-N-A mekko! Se oli puhtaasti 50-luvun kotirouvan vakiovaruste vaatekaapissa ja vaikkei se ihan istunut, oli minun pakko saada se, maksoihan se vain 3 euroa.

Joten menin hyvillä mielin, suu makeana kotiin ja pienen askartelun jälkeen maailma näytti vaaleanpunaiselta.

Jaa tulos on tässä:

Mekossa oli alunperin napit ihan tuonne helmaan asti, tosin niitä puuttui niin paljon että päätin poistaa helmaosion raakileet, samalla vähän avasin sivuista että sain huikean kokoiselle povelleni tilaa, noot se on oikeesti s-koon mekko niin tarvitsin hieman lisätä rinnanympärystä. Isn't it delightful!

Okei, mää taas yritän ottaa itseäni niskasta kiinni. Jotenkin vaan ei oo kerenny ja sit harmittaa kun mun tietokoneen usb portit on paskana niin ei voi kuvia laittaa koneelle..

Mut kuuluu taas.

Rokrok

Oho, kello on jo tiistai.

Viikonloppu oli kiireinen mutta todella, todella mahtava! Perjantaina herättiin texasin kanssa aikasiin, tainno minä heräsin, koska piti keretä suihkuun niin, että hiukset kerkesi kuivua ennen reenikselle lähtöä. Tottakai, eihän useimmat kaljut miehet omista hiustenkuivaajaa..

Sitten 12 aikaan kaverimme heitti meidät reenikselle, texas purki rumpunsa ja nallekarhu pojat kasasivat instrumenttinsa ja sitten nokka kohti Kuopio rockia. Kaikki ei ihan sujunut mallikkaasti koska pakusta puhkes rengas heti kun pihasta oli päästy ja kamat piti ahtaa henkilöautoon, no sekin oli mahdollista mutta kyytiläisiä ei kuskin lisäksi tainnut olla.

Ja siinähän se päivä rokeissa vierähti, pojat pitivät soundchekinsä ja soittivat tiukan keikan illasta. Sori ei kuvamateriaalia, koska fiilistelin koko päivän niin kaikkee muuta kuin kuvaamista..

Ilta meni myöhään pikkutuntejen puolelle ja sitten nukkumaan. 

Lauantaina olikin kiva työvuoro ja pääsin vasta kello 23.00 joten sit ei enää oikein rokeissa mitään ollut mutta kuhan kävin muutamalla. Tai no muutamalla ja vähän yli, meni taas hitusen pitkään ja se kostautui sit sunnuntaina duunissa. Kerkesin työpäivän jälkeen näkemään texasia sen 40min ja sitten se taas lähti eturintamalle sotimaan Kajaaniin ja tulee vasta ensviikon lauantaina, tylsää.

Nyt eilen vaan kävin töissä ja ajelemassa ja tänään oon taas vaihteeks urheillu. Niin! Aloitin urheilun about 3 viikkoa sitten, kun texasista tuli sotamies. Ei siitä sen enempää, mutta toivosin että kunto vähän kohenis, kun on tullut vähän laiskoteltua ja juhlittua enemmän kuin ennen. Sit mulla olis ajokoe torstaina, jännittää ihan kamalan paljon. Toivottavasti menis läpi niin ei tarvitsisi maksaa mitään ylimääräisiä.

Mutta ei nyt sitten mitään kovin uutta tai ihmeellistä, oon nyt vähän tylsä bloggaaja vähän aikaa kun en mitään tähdellistä kerkeä tekemään, pysykää matkassa kuitenkin.

Rokrok - Texas <3

Redhead again

Reborn

Hei taas maailma, olen ollut vähän taka-alalla muutaman kuukauden, koska on väsyttänyt niin paljon. Huhti-toukokuun loppupuolella oli kaamea koulustressi ja nyt on ollut työstressi, mutta kyllä tämä tästä.

Hmm, eilen tuli tuommonen pienimuotoinen avautuminen, josta voi vähän selvitä minkä kanssa oon paininut nyt muutaman kuukauden ajan, ja asiat näyttää jo helpommilta, kirkkaamilta ja olen paljon paljon onnellisempi, mitä olin talvella, kun tää blogeilu rupes jäämään. Ja nyt missiona on palata takaisin, kun taas jaksaa hengittää vähän enemmän kerrallaan.

Joo, minä tiedän. Olen kauhea petturi, kun sitä laulamista en oo vieläkään saanu tänne anteeksi. Haluaisin niiiiiin kovasti mutta mua oikeesti pelottaa, ei siinä, jos livenä laulan yleisölle, mut tuntuu että nauhalla se ei kuulosta sille mille pitäisi.. Yritykset jatkuu.

Blogi pysyy kutakuinkin samana, mutta jotkut lukijat sen tietää mun edellisestä blogista, että se perustui minun tunteisiin, koska minulla on ollut hyvin vakava masennus joka aika-ajoin muistuttelee itsestään tuolla takaraivossa, että saatan kirjottaa jotain mietteitäni tänne, jos siltä tuntuu.  Vasta nyt monien vuosien jälkeen rupeen oppimaan, että en voi olla mitään muuta kuin oma itseni, ja kaikkea ei tarvitse jaksaa. Jos nyt muistaisin sen tulevaisuudessa.

Vähän kuulumisiani sitten. Noh, olen taas painanut töitä, tänä kesänä vähän lepsumpaa kuin viime vuonna, eli olen myös lomaillut. Olen käynyt autokoulua ja ensi viikolla olis inssi, jännittää jo nyt ihan sikana, mutta kyllä se läpi menee. Umm, minulla on tuore ihana poikaystävä joka on tällä hetkellä sotimassa Kajaanin metsiköissä pioneerina, mutta tulee kuitenkin jo huomenna pois, koska hän ja bändi jossa hän rummuttelee soittaa perjantaina Kuopio Rockeissa Peräniemen Casinolla. (Bändin nimi on Teddy Bear Doctors ja musiikkia pääset kuuntelemaan tästä). Että sellasta minulle kuuluu.

Ja vielä muutama kuva mille nyt näytän, tosin huomenna hiusset taas muuttuu punaseks. Musta tuli hurja ja leikkasin tollasen sivukaljun about huhti-toukokuussa.

Mutta, palaan taas astialle, kiva jos vielä jaksatte palata lukijoiksi :)

Love, Lucy

I'm the sun in someones sky now.

Ei elämää pitäisi pelätä. Minä olen yrittänyt olla, että kaikki on lopulta hyvin, nyt onkin, mutta silti se pelko valtaa. On ennenkin pohja pudonnut, monen monta kertaa.

Joskus pienempänä mietin, että olenko jotenkin mädäntynyt sisältä päin. Katselin itseäni peilistä pitkään ja totesin, ettei se näy ulkopuolelle muuten kuin jurona olemuksenani.  En hymyillyt usein, olin koko ajan niin vihainen, vihainen kaikille ja kaikelle. Monta kertaa halusin kuolla pois, yritinkin, huonolla menestyksellä vaan.

Sitten sen yhden kerran kaverini tokaisi minulle, varmaan delirium tilassaan, että näytän käärmeeltä, kun hän katsoo minua peilin kautta. Sitten minä tajusin, että ei, en minä ole mätä, olen vain käärme. Vihainen niin vihainen, surullinen, huutava, itkevä, tuskaansa kiljuva käärme. Se joka satuttaa haluamattaan ja sitten miettii miksi on taas niin yksin. Se joka vihaa yksinäisyyttä, mutta kavahtaa seuraa.

Minun kuoreni haluaa rakastaa, mutta sisältä päin jokin puskee tunteet vääränlaisina ulos. Joskus minulle sanottiin, etten minä ole kykenevä tuntemaan mitään, en edes vihaa. Se oli harmaa kauteni, silloin minä elin unen kaltaisessa transsissa. Kyllä pystyin puhumaan, kävelemään, jopa tilanteissa ilmaisemaan kasvoillani jotain, mutta en kyennyt reagoimaan ihmisten tunteisiin.

 Harmaan kauteni jälkeen aloin pelkäämään ihmisiä, ihmistunteita, koska olin niin kauan ollut poissa tästä maailmasta.  Joskus tuntuu, että minä olen vanha. Että minulla on vanha sielu, joka on nähnyt liikaa, tuntenut liikaa, haluten unohtaa. En missään tapauksessa halua elää ikuisesti.

Minä osaan nyt rakastaa, meni pitkään että uskalsin edes yrittää. Vieläkin rakkaus sattuu, mutta se tekee minusta onnellisen, onnellisen ja pelokkaan. Mutta olen valmis antautumaan, vaikka yleensä se on vain satuttanut enemmän. Kuin olisin alasti maannut kylmässä mudassa kun tuhannet saappaat potkivat minua. Olen silti valmis, ne saappaat eivät ole minua vielä tappaneet vaikka yritys on ollut kova.

Kaiken kaikkiaan olen se käärme sisältäni, olen fiksu, olen kaunis, olen itseni täydellinen puolustusmekanismi. Joskus sitä toivoo että keholle tulisi täydellinen sähkökatkos ja voisi olla avoin oma itsensä. Voisi hengittää vapaata ilmaa ilman kaltereiden kylmää läsnäoloa. Että oma pää ei valvoisi omaa mieltä, ettei tarvitsisi pakonomaisesti piiloutua omien tunteidensa kanssa ja esittää jotain aivan muuta.

Toista perässäni: Minä olen kykenevä tuntemaan.

Minä olen kykenevä tuntemaan.

~Studiojuttuja~

Elikkäs nyt sitä maanantain studiotanssahtelua, kuvaajana Janika Setälä.

Janikan kuvvauksia löytyy myös lisää täältä!
Love from Lucy

~Not Dead~

Olen hengissä, anteeksi taas valtava tauko, on vaan niin pirusti hommia ettei pysy nyt omat prioriteetitkään järkässä. Ihan näin alkuun, olen palannut takaisin kouluun ja käynnissä on miestenvaatekurssi ja teen ystävälleni talvi/kevät/kesä/syksy takkia, mvielä ei oo ihan varma mutta eipä muuta eroo tulekaan noihin kun jos se on talvitakki niin materiaalit on vähän erilaiset, of course, ja jotain vuoritukseenkin lisäillään, mutta suunnitteluprosessi meneillään.

Ja muuntauduin oranssikeltablondiksi työharjottelukaverini avustuksella.

Noin, niistä tulee vielä jotain suurta ja mahtavaa heti kun päätän mitä väriä lähen tuohon päälle rakentaa!

Ja minun pitäs saada studiokuvatuksia ihestäni tässä lähiaikoina niin heti pistän tänne sitäkin sitten kun tulee!

Mut ei mulla sit muuta nyt, pärjäilkää ja rakastakaa toisianne, from Lucy with Love

~Olen vielä elossa~

Anteeks tää blogeilu on nyt taas ollu vähän taka-alalla, koska mulla on niin monta rautaa taas liekeissä vaihteeks. Ja en ole saanut VIELÄKÄÄN niitä raitoja, mitä siis kävin maaliskuun alussa nauhottelemassa studiolla joten, mitä tähän sanomaan, olen pahoillani, please don't be angry, ja säälipisteitä keräävä hymiö :C

Yritän saada jotain matskua tänne tulevalla viikolla, ja voin tähän vielä lisätä että mulla on meneillään sellanen juttu täs mistä varmaan rupattelen teille heti kun se varmistuu, mutta sen voin sanoo että olen NIIN innoissani tällähetkellä! Mut tästä lisää sit, kun kaikki on vähän varmempaa!

Tylsyyttä vähän meinaa viikoilla pukata, tässä pääsiäistä vietän himassa, tosin viime päivät on mennyt vähän enemmän ottaessa, mutta kai tämän juhlan voi niinkii viettää. Ja nyt sitten tiistaina starttais vika viikko Käherrystarvikkeessa, sit olis koulun penkki ja miestenvaatekurssi. Mitenkä nämä 10vk on mennykin niin nopeesti ohi. Mutta asiasta lanttulaatikkoon tämä lähtis nyt takasin koomailemaan ja miettimään jotain elvytyskeinoja tälle minun blogille, kiitos kaikille jotka seuraa ja anteeksi kiireeni!

-Love from Lucy

~Witch~

Töissä työkaverini maskeerasi minut pääsiäisnoidaksi lehtikuvaa varten, ja omat kuvaukseni tungen tänne.
My co-worker did a make-up for me, I'm a witch!

~Face+Face~

Parempaa kuvaa tuosta mun uusimmasta tökkäyksestä.
(Kuva suurenee klikkaamalla!)

Better pictures of my newest darling, septum which I did last saturday.
(Click the picture, WHOA it gets bigger!)

~Face and other stuff~

Heii, en ole vielä saanut niitä raitoja sieltä nauhotuksista, anteeks ja malttia!
Viikonloppuni piti ola todella tylsä, istuinkin perjantai ja lauantai illan yksistäni kotona, mutta lauantain multivitutuksen (anteeksi kielenkäyttöni) aikana päätin, että jos mikään ei onnistu, on minulla oikeus tökätä itselleni kauan haaveilemani septum, eli neulat ja korut desinfiointiin ja sitten tökkäsin, nyt minulla on uusi rakkaus pakkaus nenässäni!

Ja ajattelin aamulla, hyvin piristyneenä tehä kuvapostauksen normaalista meikistäni joten, enjoy!

Elikkä pohjan minulla toimittaa Grimasin créme make-upin G1, mulla on ihan tylyn vaalee pärstä, ja tuokin on vähän liian tumma, mutta kuten työkaveri tokas, jos naama on liian valkee nii parempi siitä on vähän tummempi tehdä. Point taken.

Seuraava steppi minulla, on valkoinen luomiväri ja kulmat. Siksi tässä järjestyksessä, että jos on kiire, niin kulmat on pakko saada ennenkuin voi lähtee, ja kun on kulmat saanut, niin voi katsoo kerkeekö laittaa muuta luomiväriä, ennen rajauksia. Ja kuten huomaatte olen opiskelija ja rimmeliin I trust.

Sitten jos kerkeän, niin ihan perus musta-ruskea luomiväri. Ja musta on vähän murusina tuossa Lumenen poksissa, mutta ei se mittään meinaa, hyvin toimii. Ja ruskea on millon mitäkin, yleensä sellasesta halppis paletista jonka joskus muinoin ostin.

Ja sitten vielä rajaus ja ripset, mulla on aina tuo kissarajaus ei siitä mihinkään pääse vaikka yrittäs. Ripsivärit vaihtelee sen mukaan paljon on rahaa, yleensä ei kiinnosta mitä merkkiä ja mitä vaikutusta, kun omaan luonnostaan pitkät ripset. Ja sitten olen valmis!

Ja vielä päivän hippirytkyt:

Kiittäen Lucy

~Roadtripping~

Heii, anteeksi taas viivästymiset, oltiin vähän roadtripillä keskiviikosta alkaen niin ei päässy postailee, mutta nyt kerron Merjan ja minun reissusta Helsinkiin, katsomaan Graveyardia! Reissu oli kyl vähän sellanen kaljareissu mutta kai sitä joskus saa..

Keskiviikko iltana saavuin Merjalle, koska ajateltiin että aamun lähteminen menee sujuvammin, kun ei joudu lähtee seikkailee Jynkkään. Merjalla oli vielä hoidossa luokkakaverimme kissa, Musse, joka sitten vietäisi aamulla takaisin kotiinsa, ja lähettäis ajaa Lahtea kohti.

Musse on maailman söpöin katti, for real <3

Torstai-aamu

Kissan kotiutumisen jälkeen, myö tytöt käännegttiin autonnokka kohti Viitasaarta, koska illalla oli tarkotus mennä Merjan kaverille yöks sinne Lahteen ja hän pyys että oltaisiin tv kiepattu Viitasaarelta, ja niin tehtiin.

Tosi ammattimaisia kuvia autonikkunasta, mutta pakko oli laittaa ettei menis ihan pärstämatkakuviks kaikki..

Ja tv noudettu.

 Ja matka jatkui Viitasaaren abc:lle syömään ja siitä lähettiin Jyväskylän kautta Lahteen.

Oli surku, kun panini loppu.

Taas hieno kuva saapumisesta Lahteen ja iloinen turisti Lotta.

Ja sitten vietettiin ilta Lahdessa, ei me hirveitä bilettäjiä sit oltu, kävästiin vain Amarillossa yksillä ja sit nukkumaan.. Ja yö oli yhtä helvettiä. Oltiin siis Merjan kaverin luona opiskelija-asunnossa, unohdettiin patjat ja peitot yms, joten kivikova lattia + tyyny. Heräilin varmaan puolentunnin välein, kun aina kivisti ja ei saanu unta ja ohh sitä tuskaa.. Aamulla oli i.h.a.n.a herätä aikasin, että pääsi siitä infernosta eroon.. 

 Aamulla suuntasimme sitten johonkin abc:lle kahville ja siitä Helsinkiin!

Ja viimeinen tupankietappi ja kotka on laskeutunut Katajannokkaan!

 Huone oli tuommonen, tosin aamulla otettu, Mepu kiltisti petas sängyn, itsehän taidan olla hieman laiska tuommosiin...

Näköala hieman ankea ikkunasta, mutta ei se kai haitanu, kun ei sitä hirveenä kateltukaan.

Sitten ilta oli siinä vaiheessa, parin tunnin päikkäreiden jälkeen, että laittauduttiin keikkailua varten ja minulla oli hypermode päällä, sukat pyöri jaloissa kun olin niin onnellinen, GRAVEYARD.

Mähän sanoin, kaljaa joka kuvassa, anteeks.!

Ja alottelujen jälkeen, olimme päättäneet tehdä hulluja. Me kaksi, jotka emme tiedä Hesasta juuri mitään, minäkin aina jonkun kanssa kuljeskellu joka asuu paikkakunnalla, ajattelimme kävellä Tavastialle. Kännykän reittiohjeet sanoivat että 2.4km kohteeseen, niin ajateltiin että kyllä me tytöt pärjätään. Kuvia matkalta ei otettu, tuuli oli helvetillinen ja reititys kusi, 2.4km oli meille sellanen 4km, mutta kohteeseen päästiin ja olen NIIN ylpeä meistä. Vielä Tavastian nurkalla kysyin ohjetta joltain taksikuskilta, joka kuului että nurkan taakse ja siinä se, oltiin päästy perille. Ugh!

Vessateininä, mutta onnellisena sellaisena.

Ja kuten aina, en fiilistelyltä kerkee mitään filmata keikkojen aikana, voin vaan sanoo, että oli täydellistä täydellisessä täydellisyydessään. Ja ainoa kuva minusta tavastialla, oli mieskaljan kanssa, eli emokarhu.

Ja sitten kävästiin keikan jälkeen mäkkärissä, jossa jotkut romanialaiset tyypit tuli jauhaa jotain ihmeellisyyksiä, jonka jälkeen me suunnistettiin takaisin Katajannokkaan, ja vieläpä ilman karttaa. Olen vielä ylpeämpi meistä. Simahettiin aika samantien kun huoneeseen päästiin ja aamulla herätys kymmeneltä koska ennen 12 piti luovuttaa huone.

Sitten check outin jälkeen kävästiin ostaa vähän evästä ja navigointi Kuopioon lähti. Ei tullu hirveesti footagea siltä pätkältä kun rupes jo olee vähän väsy.

Joo, kuten huomaa oli vähän pöhnä päällä kuvauskohteista päätellen.

Te mietitte miksi tämmöinen kuva.. Koska  tämä, naiset ja herrat, oli matkamme suurin haaste, löydä teboil. Yleensä niitä puskee joka nurkasta, mutta tällä reissulla oli vaan Nesteitä ja st1. Mutta piestiin se haaste ja löydettiin teboil.

No tässä tuo meidän reissu oli, lauantaina, eli eilen, kotiuduttiin ja jäi hyvä mieli tosta reissusta, pelasti hiihtoloman. 

Loppukevennykseksi Visulahden dino.

Love, Lucy