~Witch~

Töissä työkaverini maskeerasi minut pääsiäisnoidaksi lehtikuvaa varten, ja omat kuvaukseni tungen tänne.
My co-worker did a make-up for me, I'm a witch!

~Face+Face~

Parempaa kuvaa tuosta mun uusimmasta tökkäyksestä.
(Kuva suurenee klikkaamalla!)

Better pictures of my newest darling, septum which I did last saturday.
(Click the picture, WHOA it gets bigger!)

~Face and other stuff~

Heii, en ole vielä saanut niitä raitoja sieltä nauhotuksista, anteeks ja malttia!
Viikonloppuni piti ola todella tylsä, istuinkin perjantai ja lauantai illan yksistäni kotona, mutta lauantain multivitutuksen (anteeksi kielenkäyttöni) aikana päätin, että jos mikään ei onnistu, on minulla oikeus tökätä itselleni kauan haaveilemani septum, eli neulat ja korut desinfiointiin ja sitten tökkäsin, nyt minulla on uusi rakkaus pakkaus nenässäni!

Ja ajattelin aamulla, hyvin piristyneenä tehä kuvapostauksen normaalista meikistäni joten, enjoy!

Elikkä pohjan minulla toimittaa Grimasin créme make-upin G1, mulla on ihan tylyn vaalee pärstä, ja tuokin on vähän liian tumma, mutta kuten työkaveri tokas, jos naama on liian valkee nii parempi siitä on vähän tummempi tehdä. Point taken.

Seuraava steppi minulla, on valkoinen luomiväri ja kulmat. Siksi tässä järjestyksessä, että jos on kiire, niin kulmat on pakko saada ennenkuin voi lähtee, ja kun on kulmat saanut, niin voi katsoo kerkeekö laittaa muuta luomiväriä, ennen rajauksia. Ja kuten huomaatte olen opiskelija ja rimmeliin I trust.

Sitten jos kerkeän, niin ihan perus musta-ruskea luomiväri. Ja musta on vähän murusina tuossa Lumenen poksissa, mutta ei se mittään meinaa, hyvin toimii. Ja ruskea on millon mitäkin, yleensä sellasesta halppis paletista jonka joskus muinoin ostin.

Ja sitten vielä rajaus ja ripset, mulla on aina tuo kissarajaus ei siitä mihinkään pääse vaikka yrittäs. Ripsivärit vaihtelee sen mukaan paljon on rahaa, yleensä ei kiinnosta mitä merkkiä ja mitä vaikutusta, kun omaan luonnostaan pitkät ripset. Ja sitten olen valmis!

Ja vielä päivän hippirytkyt:

Kiittäen Lucy

~Roadtripping~

Heii, anteeksi taas viivästymiset, oltiin vähän roadtripillä keskiviikosta alkaen niin ei päässy postailee, mutta nyt kerron Merjan ja minun reissusta Helsinkiin, katsomaan Graveyardia! Reissu oli kyl vähän sellanen kaljareissu mutta kai sitä joskus saa..

Keskiviikko iltana saavuin Merjalle, koska ajateltiin että aamun lähteminen menee sujuvammin, kun ei joudu lähtee seikkailee Jynkkään. Merjalla oli vielä hoidossa luokkakaverimme kissa, Musse, joka sitten vietäisi aamulla takaisin kotiinsa, ja lähettäis ajaa Lahtea kohti.

Musse on maailman söpöin katti, for real <3

Torstai-aamu

Kissan kotiutumisen jälkeen, myö tytöt käännegttiin autonnokka kohti Viitasaarta, koska illalla oli tarkotus mennä Merjan kaverille yöks sinne Lahteen ja hän pyys että oltaisiin tv kiepattu Viitasaarelta, ja niin tehtiin.

Tosi ammattimaisia kuvia autonikkunasta, mutta pakko oli laittaa ettei menis ihan pärstämatkakuviks kaikki..

Ja tv noudettu.

 Ja matka jatkui Viitasaaren abc:lle syömään ja siitä lähettiin Jyväskylän kautta Lahteen.

Oli surku, kun panini loppu.

Taas hieno kuva saapumisesta Lahteen ja iloinen turisti Lotta.

Ja sitten vietettiin ilta Lahdessa, ei me hirveitä bilettäjiä sit oltu, kävästiin vain Amarillossa yksillä ja sit nukkumaan.. Ja yö oli yhtä helvettiä. Oltiin siis Merjan kaverin luona opiskelija-asunnossa, unohdettiin patjat ja peitot yms, joten kivikova lattia + tyyny. Heräilin varmaan puolentunnin välein, kun aina kivisti ja ei saanu unta ja ohh sitä tuskaa.. Aamulla oli i.h.a.n.a herätä aikasin, että pääsi siitä infernosta eroon.. 

 Aamulla suuntasimme sitten johonkin abc:lle kahville ja siitä Helsinkiin!

Ja viimeinen tupankietappi ja kotka on laskeutunut Katajannokkaan!

 Huone oli tuommonen, tosin aamulla otettu, Mepu kiltisti petas sängyn, itsehän taidan olla hieman laiska tuommosiin...

Näköala hieman ankea ikkunasta, mutta ei se kai haitanu, kun ei sitä hirveenä kateltukaan.

Sitten ilta oli siinä vaiheessa, parin tunnin päikkäreiden jälkeen, että laittauduttiin keikkailua varten ja minulla oli hypermode päällä, sukat pyöri jaloissa kun olin niin onnellinen, GRAVEYARD.

Mähän sanoin, kaljaa joka kuvassa, anteeks.!

Ja alottelujen jälkeen, olimme päättäneet tehdä hulluja. Me kaksi, jotka emme tiedä Hesasta juuri mitään, minäkin aina jonkun kanssa kuljeskellu joka asuu paikkakunnalla, ajattelimme kävellä Tavastialle. Kännykän reittiohjeet sanoivat että 2.4km kohteeseen, niin ajateltiin että kyllä me tytöt pärjätään. Kuvia matkalta ei otettu, tuuli oli helvetillinen ja reititys kusi, 2.4km oli meille sellanen 4km, mutta kohteeseen päästiin ja olen NIIN ylpeä meistä. Vielä Tavastian nurkalla kysyin ohjetta joltain taksikuskilta, joka kuului että nurkan taakse ja siinä se, oltiin päästy perille. Ugh!

Vessateininä, mutta onnellisena sellaisena.

Ja kuten aina, en fiilistelyltä kerkee mitään filmata keikkojen aikana, voin vaan sanoo, että oli täydellistä täydellisessä täydellisyydessään. Ja ainoa kuva minusta tavastialla, oli mieskaljan kanssa, eli emokarhu.

Ja sitten kävästiin keikan jälkeen mäkkärissä, jossa jotkut romanialaiset tyypit tuli jauhaa jotain ihmeellisyyksiä, jonka jälkeen me suunnistettiin takaisin Katajannokkaan, ja vieläpä ilman karttaa. Olen vielä ylpeämpi meistä. Simahettiin aika samantien kun huoneeseen päästiin ja aamulla herätys kymmeneltä koska ennen 12 piti luovuttaa huone.

Sitten check outin jälkeen kävästiin ostaa vähän evästä ja navigointi Kuopioon lähti. Ei tullu hirveesti footagea siltä pätkältä kun rupes jo olee vähän väsy.

Joo, kuten huomaa oli vähän pöhnä päällä kuvauskohteista päätellen.

Te mietitte miksi tämmöinen kuva.. Koska  tämä, naiset ja herrat, oli matkamme suurin haaste, löydä teboil. Yleensä niitä puskee joka nurkasta, mutta tällä reissulla oli vaan Nesteitä ja st1. Mutta piestiin se haaste ja löydettiin teboil.

No tässä tuo meidän reissu oli, lauantaina, eli eilen, kotiuduttiin ja jäi hyvä mieli tosta reissusta, pelasti hiihtoloman. 

Loppukevennykseksi Visulahden dino.

Love, Lucy

~To be everything.. But I can't~

Yritän huomenna keksiä jotain kivaa tänne. Jaksaminen taas niin tapissa ja pää lyö tyhjää, kuten kellokin. Aika on vain käsite, ja leijun painottomuuden tunteessa odottaen pudotusta. Tai no, uutta pudotusta. Muutama koettu ja loppua ei näy. Voimat ihan finaalissa joten kevennän kaikkien mieltä, olkaa hyvä, Suicidal Black Metal for you.